Tavoitteena oli selvitä alueelle heti klo 12, mutta tyypilliseen festarirytmiin olin paikalla vasta 13.15. Tästä syystä Robinin kuvaaminen lavan edestä jäi ja yks ainoa kaukaa otettu kuva onnistui edes jotenkin. Pirteää ja hyväntuulista keikkaa oli kuitenkin saapunut katsomaa yllättävänkin paljon porukkaa aikaisesta ajankohdasta huolimatta.
 |
| Robin |
Steve'n'Seagulls oli yksi bändeistä jotka halusin nähdä Qstockissa. Huhujen mukaan edellisvuoden keikka Qstockissa oli ollut menestys eikä bändi kylmäksi jättänyt edes Eurosonicin yleisöa tammikuussa Hollannin Groningenissa. Siitä juttua täällä.
Vähän tuntui aikainen ajankohta painavan yleisöä, enkä nähnyt keikalla ihan sellaista meininkiä mitä odotin. Bändiltä silti hyvä veto!
Seuraavana alkavat keikat aiheuttivat kovasti päänvaivaa, sillä olisin ehdottomasti halunnut nähdä ensimmäistä kertaa Ronyan livenä. Kuitenkin kamera ja kuvauslupa poltteli sen verran käsissä, että kyllähän JVG oli pakko päästä kuvaamaan. Kuvaus osoittautui kuitenkin astetta haastavammaksi sillä juuri ennen JVGn keikkaa alkoi sataa eikä Jaren ja VilleGallen jatkuva liikkuminen helpottanut yhtään. Muutama ihan ok otos silti!
Elastisen keikka jätti omalla kohdalla hieman ristiriitaisen fiiliksen. Vaikka mies tekee hyvällä fiiliksellä duunia ihan kunnon bändin kanssa, on Elan uusin tuotanto jäänyt itselle hyvin kaukaiseksi. Tästä syystä keikka toimi lähinnä mukavana taustamusiikkina kunnon fiiliksen nostatuksen sijaan.
STAM1NA. Tän bändin kuvaaminen jopa vähän pelotti etukäteen. Olin täysin varma, etten tuu saamaan ainoatakaan kunnollista otosta äijien moshatessa pitkin keikkaa. Onneksi olin väärässä ja mielestäni hiton onnistuneita ruutuja tallentuikin!
Itse keikka oli taattua Staminaa. Hyvä meininki ja ilman muuta kunnon pitti. Valitettavasti sen kuvaaminen oli tälle amatöörikuvaajalle jo liian vaikeaa enkä tarpeeksi lähelle uskaltanut kameran kanssa muutenkaan.
Tässä kohtaa muistiinpanojen puuttuminen tuottaa ongelman, sillä valitettavasti Anastacian keikasta ei hirveesti muistikuvia jäänyt. Vakuuttava tuo tunnistettava ääni oli livenäkin, mutta jotenkin muuten ei allekirjoittaneella jäänyt hirveesti keikasta sanottavaa.
Jos kaikkien tuntemasta Anastaciasta ei mulla jäänyt sanottavaa, niin samaa ei voi sanoa vähemmän tunnetusta Elliphantista. Ruotsalainen Elliphant veti mielestäni ehdottomasti Qstockin parhaan keikan!
Vuoden 2015 Flow-festivaaleilla pitkien vaaleiden hiusten kanssa esiintynyt nainen pääsi yllättämään lavalle noustessaan, sillä aivan pienen hetken ajan en tunnistanut artistia. Sen verran erilaiselta Elliphant näytti lyhyissä ja tummissa hiuksissaan.
Persoonallinen ääni, tyyli ja musiikki toimi teltassa hyvin vaikka harmittelinkin (omasta mielestäni) liian vähäistä yleisömäärää. Mm. Skrillexin ja Major Lazerin kanssa musiikkia tehneen Elliphantin olisin toivonut saavan enemmän väkeä paikalle. Mutta jos positiivista haetaan, mahtuipa ainakin tanssimaan.
Törmäsin Elliphantiin juuri ennen Prodigyn keikan alkua ja hän ei tuntunut olevan ollenkaan harmissaan yleisömäärästä vaan positiivisesti yllättynyt. Hän oli katsonut Qstockin artistilistaa etukäteen ja todennut olevansa todella vähemmistössä musiikkityylinsä kanssa näillä festareilla. Tottahan se on. Vaikka muut Suomen suurista festareista ovat buukanneet enemmänkin electronisen musiikin edustajia viime aikoina, ei tämä suuntaus todellakaan vielä Qstockissa näy.
Erityisen innoissaan Elliphant oli kuitenkin siitä, että pääsi näkemään ensimmäistä kertaa ikinä yhden suurista suosikeistaan: Prodigyn.
Chisu on palannut lavoille muutaman vuoden tauon jälkeen ja hyvin on palannutkin. Keikat veti väkeä ja meininki oli hyvä pitkin kesää, vaikka Vain Elämää on vasta edessäpäin naisen osalta.
Qstockin keikka ei ollut tässä poikkeus, vaan taattua positiivista Chisua.
Sonata Arctica kuuluu bändeihin, joista täytyy myöntää etten ole juuri kuunnellut. Koska keikka oli akustinen, kiinnosti käydä katsomassa ja kuuntelemassa, mutta kuvaamisen jälkeen keikka ei multa sen suurempaa huomiota saanut. Alla kuitenkin muutamia otoksia.
Suurin harmitus Qstockin osalta oli se, etten kuulunut niihin kymmeneen kuvaajaan jotka saivat kuvausluvan Prodigyn keikalle. Jäin kuitenkin kuuntelemaan keikkaa sillä kaksi edellistä (Ruisrockissa ja Provinssissa) nähtyä keikkaa ovat olleet mahtavia keikkakokemuksia vaikka ensimmäistä Prodigyn keikkaa kuuntelinkin täysin takarivistä.
Tällä kertaa bändi oli kuitenkin jotenkin vaisun oloinen ainakin taaempaa kuunneltuna eikä äänentoisto oikeen tuntunut riittävän kun katselin keikkaa enemmän sivusta kuin suoraan lavan kohdalta.
Jälkikäteen todettuna, ois sittenkin pitänyt mennä kuvaamaan Rytmirannan Anna Abreu, sillä Ruississa loistaneen Annan Qstock-keikkaa kehuttiin kovasti!
Ensi vuoden Qstock-julkistuksia odottaen...
-Tiina
