Disco Ensemble 9.4.2015 @ 45special, Oulu

On vain kaksi täydellistä tapaa kuunnella Disco Ensembleä:
1. Treenimusiikkina, sillä tämä bändi luureista lenkillä/salilla saa kyllä ihan törkiän draivin päälle. Parasta suomalaista treenimusiikkia. Helposti.
2. Livenä. Useamman kerran bändin livenä nähneenä voin väittää, että Disco Ensemble on kiistatta yks energisimpiä suomalaisia livebändejä.

Edellisestä DE keikkakokemuksesta oli ehtinyt vierähtää muutama vuosi ennen Nelifemman keikkaa ja sen tajusi samantien jätkien noustua lavalle. Sen verran oli lommoposkiset ja rimppakinttuiset rokkaripojat "ukottuneet" sitten viime näkemän. (Mikä on outoa jos palataan kohtaan 1.)

Ensimmäisistä soinnuista lähtien nuo ulkonäköseikat oli kuitenkin unohdettu, sillä kymmenvuotiasta First Aid Kit-albumiaan juhliva bändi aloitti luonnollisesti tuon albumin isoimmilla hiteillä saaden yleisön mukaan täysin. Settilistasta oli koottu energinen hittikimara ja vähemmälle oli jätetty uudempia "slovareita" kuten allekirjoittaneen ikisuosikki Protector. Tästäkään huolimatta keikalle ei voi miinuspisteitä antaa.

Keikan alkupuoliskon ajan mietin, onko torstai sittenkin huono keikkapäivä oululaiselle keikkayleisölle kun energisestä keikasta huolimatta sai järjestelmäkameran kanssa olla yllättävän rauhassa loppuunmyydyn klubin etuosassa. Keikan puolen välin paikkeilla alkoi kuitenkin pientä pittiä syntyä ja loppua kohti jopa pientä kärhämää eturivissä, mutta näin energisen keikan kohdalla se kuuluu jopa asiaan. Olisin ollut pettyneempi jos ainuttakaan mustelmaa ei selästä olisi löytynyt Disco Ensemblen keikan jälkeen.

Oulun keikka oli jälleen yksi osoitus siitä, että Disco Ensemble on vaan törkeän kova livebändi. Ja keikan jälkeisen viikon ajan oli helppo palata toiseen täydelliseen tapaan kuunnella DE:tä eli salitreeni kulki luureista soiden, mikäpä muukaan kuin First Aid Kit-albumi.

Disco Ensemble nähdään Oulussa seuraavan kerran kesän Qstock-festareilla ja uskallan väittää, että jos ei festareiden energisin keikka ole kyseessä, niin ainakin Qstockin paras pitti! Ja mä ainakin aion olla paikalla!

Disco Ensemble, 45special, Oulu

-Tiina

PS. Kamera on kunnossa.

Don Huonot 14.3.2015 @ Superpark Areena, Oulu

Rästipostausta kuukauden takaa. Jep. Oon maailman huonoin tässä blogin kirjoittamisessa.

Don Huonot kuuluu niihin bändeihin joita fiilistelin teinivuosina Apulannan ja Tehosekoittimen ohella. Koska bändi ehti "lopettaa" ennen kuin yhdellekään keikalle pääsin, oli kesä 2010 mulle aika iso juttu kun jätkät vetivät kolmen keikan kiertueen. Eihän noista keikosta yksikään Pohjois-Suomeen yltänyt joten välimatkasta viis ja nokka kohti Ankkarockia. Vuoden 2010 Ankkarock olikin ensimmäinen festari jolle lähdin yksin. Ketään muuta kun ei tuntunut Donkkarit tai mikään muukaan festarin artisti niin paljon kiinnostavan, että niin kauas olisi lähtenyt. Allekirjoittanut vietti yksin päivän festareilla...

 ...viimeisen tunnin eturivissä istuen, nähdäkseen tämän:

Don Huonot, Ankkarock 2010

Enkä ole katunut päivääkään. Yks mieleenpainuvimpia suomalaisten bändien keikkoja omassa keikkahistoriassa. Bodypaintingit, hitit, kaikki.

Ei ollut siis vaikea päätös lähtä katsomaan Donkkareiden paluukiertueen Oulun keikkaa. Superpark Areena ei edelleenkään varsinaisesti houkutellut keikkapaikkana ja lipun hintakin oli mielestäni vähän suolainen (mikä ei Superparkin keikkana sinänsä yllättänyt), mutta olihan tää nähtävä.

Ei se tämäkään keikkakokemus kaduta. Kun ensimmäisen biisin, Sydänpuun, alkutahdit starttas oli kylmät väreet taattu. Noista ensimmäisistä sävelistä nimittäin muistin samantien miksi tuolle keikalle kannatti kaikkien näiden vuosien jälkeen lähteä. Suurin syy on siinä, mikä yhtä pitkä aikaisen suosikin eli Apulannan kohdalla ei toteudu, että bändin pitkän tauon takia settilista täyttyy pelkästään juuri niistä biiseistä mitä odottaa ja mitkä varmasti haluaakin kuulla.  Kaikki kunnia Apulannan pitkälle uralle, mutta kun tuotantoa on julkaistu noin paljon, löytyy vannoutuneimmillekin faneille muutama vähemmän pidetty biisi.

Ainoa mikä keikassa pikkasen meinas järkyttää oli se, että äijät käveli lavalle puku päällä!? Olin kuitenkin elätellyt toiveita, että 25 vuotiskiertue innostaisi jätkät 2010 kesän tyyliin bodypaintingiin ja tuttuun mustavalkoiseen "taikurihattuun". Järkytys kuitenkin hieman laantui kun huomasin Kallella kuitenkin tutun mustavalkoisen kiltin.

Toki Don Huonoilta on tullut uutta materiaalia muutaman biisin verran We Want More tv-formaatin myötä, mutta niiden lisääminen settiin ei häirinnyt vaikkei ne missään nimessä ole mielestäni vanhojen hittien veroisia kappaleita.

Jos bändi aikoo uutta materiaalia rustata enemmänkin, saa jätkät kirjoittaa aika jäätävää settiä, et pystyisivät vielä Seireenin, Pyhimyksen, Hyvää yötä ja Huomenta, Riidankylväjän, Ruoski Minua! yms yms biisien tasoisiin legendaarisiin hitteihin.

Edelleen jaksaa hämmästyttää, miten Seireenin pystyy edes livenä esittämään. Oma kieli menee kertosäkeessä solmuun vaikka lukisi sanoja ja hidastaisi biisin tempoa.

Mitä keikkasuosituksiin tulee, ainakin niin kauan kun Don Huonot vetää tällaista keikkasettiä voin suositella keikkaa kenelle tahansa. Tän bändin tuotannosta löytyy nimittäin sellaisen kokoluokan hittejä, että en tiedä millaisessa tynnyrissä olisi pitänyt elää, ettei ainuttakaan biisiä olisi koskaan kuullut.

-Tiina